Yksisilmäistä uutisointia
Muistelin tänään kaiholla niitä aikoja kun toimittajilla oli sekä koulutusta että aikaresurssia käytettävissä uutisointiin. Tavoitteet taustoittamisesta, haastamisesta ja näkökulmien etsimisestä tulivat ainakin osittain täytetyiksi. Tänä päivänä tuntuu, että toimittaja on usein pikemminkin haastattelun litteroija tai kääntäjän (välillä todella kehno) sijainen.
Ajatus tähän lähti siitä kun juttelin kuubalaisen ystäväni kanssa viime kesän tapahtumista ja siitä, miten Kuubassa olleet mielenosoitukset uutisoitiin mediassamme. Media nielaisi heti pohjaoletuksikseen sen, että kaikki mielenosoitukset, joista kuvia tai videota saatiin, olivat Kuuban hallitusta vastaan, vaikka todellisuudessa suurin osa marssijoista oli hallituksen puolella, vaikkakin vaatien siltä toimia asioiden korjaamiseksi. Suomalaisesta näkökulmasta tämä saattaa vaikuttaa triviaalilta yksityiskohdalta, mutta kuubalaisille ero on valtava.
Kuubassa eletään tällä hetkellä äärimmäisen vaikeaa aikaa. Trumpin linjaama politiikka on jatkunut samanlaisena myös Bidenin johtaessa maata. Eikä Obamakaan ollut varsinaisesti mikään onnen potku. Yhdysvaltain asettamat sulkutoimet uhkasivat esimerkiksi koronarokotteen valmistusta. Onneksi kuubalaiset ovat hyviä keksimään vaihtoehtoja ja siksi heillä on kaikesta huolimatta nyt käytössään kolme itse valmistettua rokotetta, joilla he ovat saaneet yli 80 prosenttia väestöstä rokotettua, mikä pelasti valtavan määrän ihmishenkiä.
Koronan vaikutuksista dramaattisin oli kuitenkin turismin pysähtyminen. Kuuban talous lepää pitkälti turismin varassa. Eikä mikään ihme. Paikan päällä käyneet tietävät miten hienosta kohteesta on kyse. Nyt kuitenkin tämä rahan tulo loppui kuin seinään, eikä uudelleen käynnistäminen ole kovin helppoa, sillä ihmisten matkustushalukkuus koki oletettavasti melko pysyvän kolauksen. Kaukomatkat eivät enää houkuttele entiseen malliin. Kuuba ei tietenkään ole ainoa turismin loppumisesta kärsivä maa. Monella muullakin on ollut pitkään vaikeata.
Mutta palataan yksisilmäisyyteen. Suomi on kärkipäässä lehdistön vapauden mittareilla mitattuna. Luulisi, että sitä vapautta haluttaisiin myös käyttää johonkin. Kaatuuko maailma tosiaan siihen, jos Suomessakin joskus ilmestyisi juttu siitä miten Kuuban hallitus näkee maansa ongelmat? Se on kuitenkin pärjännyt monella tapaa paremmin kuin naapurimaansa niin koulutuksen, terveydenhuollon kuin demokratiankin saralla. Toisekseen suomalaisten näkökulmaa olisi syytä avartaa myös niin, että meidän edesottamuksiamme kuvattaisiin muiden näkökulmasta käsin. Eikö sinua kiinnostaisi kuulla, miltä Suomen politiikka näyttää Kuubasta katsoen? Minua kiinnostaa ja onneksi voin aina myös kysyä sitä. Niin se maailma avartuu.
Kuva PxHere.