• Tiina Sandberg

Yksin emme ole mitään, yhdessä siirrämme vuoria


SKP on yhteistyön puolue, me rakennamme siltoja, kurotamme kohti kansalaisjärjestöjä ja etsimme mahdollisuuksia yhteiseen tekemiseen muiden muutosta haluavien kanssa. Tämä on meille tärkeä osa puolueidentiteettiämme.

Yhteistyön tekeminen ei ole helppoa. Siinä tarvitaan paitsi oma ajatus siitä, mitä ollaan tekemässä ja miksi, myös kyky viestiä näistä tavoitteista muille niin, etteivät he koe meidän haluavan määrätä tai puhua heidän päidensä yli. Joukkoliikkeissä toimiminen vaatii sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja kuuntelemisen taitoa. Siinä jos missä tarvitaan diplomatiaa ja herkkyyttä. Luottamuksen saavuttaminen ottaa aikaa ja se menetetään silmänräpäyksessä.

Joidenkin mielestä tämä ei ehkä ole vaivan arvoista. Yhdessä tekeminen vaatii ärsyttäviä kompromisseja. Mukana saattaa olla jopa porvarillisia toimijoita, mutta yleensä vähintäänkin sellaisia ihmisiä, joiden yhteiskunnallinen analyysi eroaa omastamme.

Voi sitä tuskaa kun kirkas otsa kopsahtaa arkirealiteettien ikävään ovenkarmiin.

Kuitenkin jokaiselle, joka on joskus saanut aikaan yhteistoimintaa, on selvää ettei maailmassa ole toista niin hurjaa voimaa kuin joukko päättäväisiä ja asialleen omistautuneita ihmisiä.

Mitä tulee siihen kysymykseen, onko näissä joukkoliikkeissä mukana myös sellaisia voimia, joita me voisimme kuvata taantumuksellisiksi, antikommunistisiksi tai muuten meidän tavoitteidemme suhteen vastakkaiseen suuntaan pyrkiviksi, ei tietenkään voi vastata muuta kuin, että aivan varmasti on. Usein vieläpä lukuisia.

Tämä ei kuitenkaan voi olla kommunisteille syy pysytellä poissa. Se, miten näissä kiperissä paikoissa luovitaan, vaatii meiltä pohdintaa omien tavoitteidemme ja taktiikkamme suhteen, mutta kun nämä on päätetty, ei minkään pidä estää meitä menemästä mukaan kaikkeen sellaiseen toimintaan, jossa meillä on mahdollisuus edistää näitä tavoitteitamme.

Sellainen ajatus, että olisi jotenkin mahdollista luoda tyhjästä oma valmiiksi täydellisen ymmärryksen omaava joukkoliike tai rintama on naivi ja osoittaa lähinnä tämän ajatuksen esittäjän erkaantumisen kansalaisliikkeistä ja toiminnasta. Ideologisesti puhdas järjestö, joka ei haastaisi meitä arkisilla ongelmilla, on herttaisen houkutteleva ajatus, mutta joukkoliikettä sellaisen ympärille on mahdotonta rakentaa.

Sen sijaan kannattaa panostaa keskusteluun, jossa mietitään konkreettista tilannetta, tarpeellisia kompromisseja ja linjauksia. Tämä on mitä sopivin tapa valmistautua yhteistoimintaan ja sen vääjäämättä eteen tuomien haasteiden punnitsemiseen. Silloin ei ole pahitteeksi keskustella aiheesta kommunistienkin kesken kunhan mukana on myös tovereita, joilla on kokemusta toimimisesta liikkeiden kanssa niin, että kyetään tekemään konkreettisia arvioita ja perusteltuja arvauksia erilaisten toimenpiteiden vaikutuksista. Kansalaistoimintaan oppii vain toimimalla mahdollisimman monessa paikassa.

Jos jokin on tässä maailmassa varmaa, niin se, että emme tule saamaan mistään lahjaksi valmiiksi koulutettujen kommunistien pataljoonia, joista rakentaa yhteisrintamamme. Me voimme ja meidän täytyy ryhtyä rakentamaan liikkeitä niistä ihmisistä, jotka kapitalismi on meille luonut. Se on tavattoman vaikeaa, mutta muu ei ole mahdollista. Taantumuksen yli ei voi harpata kokouspäätöksillä.

Tästä syystä näen, että meidän on nyt käärittävä hihat ja tartuttava konkreettisiin kysymyksiin yhdessä muiden muutosta haluavien kanssa. Aiheista meillä ei totisesti ole pulaa:

Seuraavissa eduskuntavaaleissa tullaan todennäköisesti näkemään paluu oikeistolaiseen leikkauspolitiikkaan. Olemmeko valmiit silloin kun vaalituloksen ja etenkin ensimmäisten leikkauslistojen järkytys etsii purkautumistietään? Kuka meistä astuu esiin ja sanoo, että tämä ei käy?

Mistä tästä salista löytyy toveri, joka on perillä Sote-uudistuksesta niin, että meillä on esittää vaihtoehtoja ja näköaloja niille, jotka jäävät ensi vuoden alussa jumiin hoitojonoihin? Mitä teemme auttaaksemme näitä ihmisiä? Kykenemmekö muuhunkin kuin huolestumaan ja hymyilemään?

Moniko meistä on jo mukana Naton-vastaisessa toiminnassa, rauhanliikkeissä tai seuraa kansainvälisiä kamppailuja näiden teemojen ympärillä? Vielä ehdit aktivoitua! Ydinaseiden tuominen Suomeen on estettävä ja rauhasta puhuttava juuri nyt kun se ei enää olekaan itsestään selvyys tai edes suosittu vaihtoehto.

Oletko huomannut, että maailma ajaa ilman jarruja kohti ekologista katastrofia? Montako keinoa noiden jarrujen löytämiseen sinulla on takataskussasi? Entä meillä kaikilla yhteensä? Mistä saataisiin niitä muillekin? Entä kuka puolustaisi sitä metsää, jota avohakkuu tai kaivos uhkaa? Entäpä jos se olisitkin sinä tai me?

Miten lähdet mukaan keskusteluun siitä miten hinnat nousevat jatkuvasti, mutta palkat laahaavat jälkijunassa? Tiedätkö missä on lähin ruokajakelu? Oletko mukana auttamassa asunnottomia tai keräätkö joululahjoja perheille? Mitähän me voisimme tälle tehdä? Koska viimeksi nostit äänesi puolustaaksesi niitä, joiden oikeuksia poljetaan? Pakolaisia, vähemmistöjä - naispuolista työkaveria, jonka palkka on muita pienempi - tai naapuria, jonka toimeentulotukihakemus hylättiin perusteettomasti. Osaisimmeko auttaa heitä?

Kuten voitte nähdä, meillä ei ole pulaa tehtävistä. Vääryydet eivät tästä maailmasta lopu. On selvää, ettei kukaan yksin pysty tarttumaan kaikkiin näihin haasteisiin, sillä tunnit eivät yksinkertaisesti riitä siihen. On kuitenkin olemassa keino kiertää tämä inhimillinen rajoite.

Meidän on liittouduttava muiden kanssa ja tehtävä yhteistyötä. Se on ainoa keino kurottaa kohti sitä parempaa tulevaisuutta jonka me kaikki, koko ihmiskunta, ansaitsemme. Siitä matkasta ei taatusti tule helppo, emmekä välty kolhuilta, pettymyksiltä ja takaiskuilta, mutta kerro minulle toveri. Kerro, mikä on vaihtoehto?

Emme kai me tähänkään voi jäädä?

SKP:n pääsihteeri Tiina Sandbergin puhe edustajakokoukselle 11.-12.6.2022 Kiitokset inspiraatiosta Leninille, joka pääsi mukaan kokoukseen lauantain iltajuhlassa.

Välillä pääsin tulkkaamaankin. Kuuban suurlähettiläs Beatrice Parra tervehti meitä iltajuhlassa. Taustalla Merikukalla on ilmeisen hauskaa. Kuva Emma Grönqvist.

30 views0 comments

Recent Posts

See All