top of page
  • Writer's pictureTiina Sandberg

Yhdistä ja voimista

Hajoita ja hallitse, totesi kuningas Filippos aikoinaan. Ihmiset on mahdollista lyödä hajalle, jolloin he eivät kykene yhdistämään voimiaan, heistä tulee heikompia ja hallitseminen käy helpommaksi. Aivan varmasti kaikki vähemmänkin machiavellimäiset vallankäyttäjät tunnistavat tämän ilmiön. Se on suosittu siksikin, että se on helppo toteuttaa ja toimii kuin junan vessa. Paljon vaikeampaa on sen sijaan toimia päinvastoin: yhdistää ja voimistaa. Sellainen vaatii paljon enemmän kekseliäisyyttä.


Meillä oli eilen ensimmäinen vähän isompi kokoontuminen Naton vastustajien kesken. Olemme tehneet hiukan pohjustavaa työtä ja nyt se poiki sen, että meitä oli koolla reilusti yli 20 ihmistä miettimässä seuraavaa askelta ja pidemmänkin aikavälin suunnitelmia.


Monet ajattelevat, että rintaman rakentaminen (josta kaikki aina mielellään puhuvat) on prosessi, joka alkaa julistuksella ja ohjelman kirjoittamisella. Eli siis kokouspäätöksillä.


Väärin ajattelevat. Oikeasti kaikki ihmisten välinen yhteistyö alkaa hitsaamalla ihmisiä yhteen. Se vaatii avointa keskustelua j yhteisen punaisen langan kaivamista esiin. On luotava yhteinen tavoite, ja kerrottava miten sitä kohti kuljetaan siitä huolimatta, että kaikilla on vielä hyvin hajanaisia ja keskenään ristiriitaisia ajatuksia siitä, mihin tässä oikein ollaan matkalla. Ja tämä on paljon vaikeampaa kuin se julistaminen.


Ilmankos niitä rintamia on niin harvassa.


Olen usein miettinyt mikä olisi minun erityisin kykyni. Eilen vahvistui jälleen se ajatus, että se saattaa hyvinkin olla juuri tässä. Kyky saada erilaisia ihmisiä tulemaan yhteen, ohittamaan erimielisyyksiään ja sitoutumaan yhteiseen tavoitteeseen. Se ei tietenkään ole asia, jonka voisi tehdä yksin. Se vaatii sen porukan, joka on halukas kokeilemaan yhteistyötä ja etsimään yhteisen tavoitteen. Mutta jonkun pitää yrittää olla liima ja tilke, joka pitää erimielisiä yhdessä, tukkii linjaristiriitojen aiheuttamia halkeamia ja harjoittaa diplomatiaa.


Parhaimpina päivinäni tuo joku olen minä, eikä mikään ole niin palkitsevaa kuin se, että tämä prosessi lähtee käyntiin, hyvän kehä alkaa pyöriä oikeaan suuntaan ja innostus kasvaa. Sellaisten hetkien takia jaksaa ne kaikki muut, jolloin asiat eivät etene ja kaikki tuntuu hajoavan käsiin.



Aina joskus on pieniä säteileviä hetkiä, jolloin kaikki sujuu kuin tanssi.

21 views0 comments

Recent Posts

See All
Post: Blog2_Post
bottom of page