Vuokralaiset Helsingin rahoittajina

Helsingin kaupunki on Suomen suurin vuokranantaja. Kaupunki omistaa hiukan alle 50 000 vuokra-asuntoa, joissa asuu noin 92 000 helsinkiläistä. Näissä Hekan asunnoissa vuokra määräytyy omakustannusperiaatteella.

Paitsi, että ei oikeasti määräydy.

Helsingin kaupunki on tehnyt 2000-luvun ajan jatkuvasti isoja voittoja. 2020 voittoa kertyi yli 500 miljoonaa euroa. Näitä voittoja on muun muassa talletettu pankkitileille, joilla kaupungilla onkin nyt miljardeja euroja.

Iso osa tästä on kerätty Hekan asukkailta. Vaikka vuokrien kulut näennäisesti määräytyvät omakustannusperiaatteella, on kaupungilla monta tapaa päästä väliin ja rahastaa vuokralaisiaan. Esimerkiksi kaupungin omalle yhtiölleen myöntämien sisäisten lainojen korot ovat lähtökohtaisesti olleet huomattavasti korkeampia kuin rahoitusmarkkinoilla yleensä. Suurempi ongelma ovat kuitenkin tontinvuokrat. Jos rakentaisit omalle tontillesi oman talosi, laskuttaisitko itseltäsi tontinvuokraa? Kaupunki toimii näin, koska voi siten rahastaa vuokralaisiaan. Tietenkin vuokralaiset myös maksavat kaupungin talot velattomiksi. Kaiken kaikkiaan Heka kerää vuokrissa vuosittain yli 36 miljoonaa euroa tontinvuokria siitä, että Helsinki on rakentanut omistamansa talot omalle maalleen. Kustannuksena tämä on lähes yhtä iso kuin talojen lämmityskulut. Mikäli tätä tontinvuokraa ei perittäisi kaupungin omalle maalleen rakentamista omista vuokrataloista, laskisi neliövuokra kaikilla asukkailla noin euron kuussa.

Jos esimerkiksi Mirva Meikäläinen asuu perheineen Hekan 80 neliöisessä asunnossa, maksoivat he 2020 kaupungille noin tuhat euroa tontinvuokria. Sen verran Mirva perheineen osallistui Helsingin 500 miljoonan potin kerryttämiseen. Ei kovin reilua, vai mitä? Tämäkin epäkohta olisi mahdollista muuttaa Helsingin valtuustosta käsin ja on yksi syy sille, miksi haluaisin päästä sinne vaikuttamaan. Muutakin korjattavaa sekä Hekan toiminnassa että tontinvuokrissa toki on. Niistä myöhemmin lisää.