Vääriä käsityksiä

Ajattelin nyt kirjoittaa tähän muutamia toistuvia väitteitä tuolta Twitterin puolelta, sekä vastauksiani niihin. En ole niin optimisti, että uskoisin tästä olevan merkittävää apua, mutta ehkä edes joskus joku lukisi ne täältä, eikä tarvitsisi ihan loputtomiin toistaa samoja juttuja.

Venäjän kommunistit tukevat sotaa, joten tekin tuette Ei. Kommunistisilla puolueilla on toki yhteinen teoreettinen tausta, sekä paljon yhteisiä perinteitä, mutta jokainen puolue tekee kuitenkin oman analyysinsä itse omista lähtökohdistaan. Venäjän federaation kommunistinen puolue tukee sotaa nähdäkseni pitkälti sisäpoliittisista syistä, sillä se tähtää suurimpana oppositiopuolueena duuman vaaleihin. Tämä asema vaikeutuisi monella tapaa, jos se omaksuisi toisenlaisen linjan. Lisäksi heillä on mielestäni väärä arvio nationalismista. Patrioottinen kasvatus ei sovi yhteen internationalismin kanssa.

Itsekin kyllä näen, että Yhdysvallat ja Nato käyttävät nyt Ukrainaa proxy-sodan alustana. En kuitenkaan voi sanoa, että venäläiset pääomat olisivat sen edistyneempiä kuin länsimaisetkaan. Sodassa ei siis ole kyse siitä että Venäjä puolustautuisi imperialistista hyökkäystä vastaan, vaan siitä että kaksi imperialistista voimaa ottaa yhteen alueella, joka ei vaaranna suoraan kummankaan omaa turvallisuutta. Tarkempaa teoreettista analyysiä voi lukea vaikkapa Kreikan kommunistien sivuilta.

Putin on kommunisti ja haluaa palauttaa Neuvostoliiton

Putin on maininnut muutamissa puheissaan haluavansa palauttaa Venäjälle sen poliittisen aseman, joka sillä oli Neuvostoliiton aikaan, mutta samalla hän on painottanut, ettei ehdottomasti halua palauttaa sosialismia. Lisäksi Putin on useasti viitannut siihen, että koko Ukrainan "ongelma" on alun perin Leninin ja Bolsevikkien historiallinen erehdys. Nämä kun antoivat niin Ukrainalle kuin Suomellekin itsenäisyyden ja Putinin arvion mukaan siis laittoivat alulle kehityksen, joka nyt on kulminoitunut Ukrainan sodassa.

Kommunistit haluavat viedä kaikkien talot/tietokoneet/hammasharjat

Ei. Emme ole kiinnostuneita yksityisestä omistuksesta, ellei se satu olemaan todella huomattava. Silloinkin lätkäisisimme lähinnä reilusti veroja.

Meitä kiinnostavat tuotantovälineet. Tietokoneesi ei myöskään ole tuotantoväline, vaikka tekisit sillä jotain ammatiksesi tai vaikkapa pientä liiketoimintaakin. Tietotekniikan puolella tuotantovälineeksi laskettaisiin esimerkiksi Googlen liiketoimintakoneisto. Sen kyky markkinoida, jaella ja tuottaa palveluita ja muita tuotteita on hiukan erilainen kuin se, mitä sinä läppäriltäsi kykenet tekemään. Perinteisempi esimerkki tuotantovälineestä on tietenkin tehdas. Sen avulla pääoma (kapitalisti) voi laittaa ihmiset töihin kartuttamaan itselleen voittoja tai tahkoamaan osinkotuottoja pörssiyhtiöissä niin, että nämä yhtiöt kykenevät kasvattamaan arvoaan ja laajentamaan toimintaansa. Omakotitalo tai huoneisto ei myöskään ole tuotantoväline, vaikka sitä vuokraisikin. Marxilaisittain maan- tai asuntojen vuokraaminen ei ole varsinaista tuotantoa, vaikka toki voikin olla tuottoisaa toimintaa. Eli saat pitää yksityisomaisuutesi ihan kuten nytkin. Muistuttaisin myös, että jo nyt kunnilla ja valtiolla on tarvittaessa mahdollisuus pakkolunastaa omistuksesi. Erityistä varovaisuutta kehotamme noudattamaan kaivostoiminnan suhteen.

Aiotte tehdä vallankumouksen ja aloittaa kommunismin

Ei. Vallankumoukseen pyrimme demokratian keinoin, mutta kommunismiin ei ole mahdollista siirtyä yön yli. Kommunismi on pitkän aikavälin tavoite. Se toteutuu kun valtio lakkaa tarpeettomana olemasta ja yhteiskunta on järjestäytynyt uudelleen niin että kaikille ihmisille taataan mahdollisuus saavuttaa täysi potentiaalinsa samalla kun kaikkien tarpeista huolehditaan.

Tähän muutokseen kuluu varovastikin arvioiden vuosikymmeniä, mutta itse pitäisin realistisena satojen vuosien perspektiiviä. Esimerkiksi kapitalismi, jonka katsotaan ottaneen ensiaskeleitaan joskus 1600-luvun alussa, on vasta nyt vakiinnuttamassa asemansa kaikkialle. Elämä sen ulkopuolella on käynyt käytännössä mahdottomaksi syrjäisimmilläkin seuduilla. Eli tässä välissä pitäisi tehdä jotain muuta. Tuo muu, tympeäksi siirtymävaiheeksikin kutsuttu ajanjakso on sosialismi. Se tarkoittaa kaikkia niitä toimenpiteitä ja sitä aikaa, joka kuluu muutokseen kapitalistisesta järjestelmästä kommunismiin. Tänä aikana on edelleen huomattavan pitkälle olemassa jonkinlaiset markkinat ja raha säilyy vaihdonvälineenä. Valtion rooli on ainakin alussa vahva, koska se tarjoaa mahdollisuuden organisoida yhteiskunnan välttämätöntä toimintaa sinä aikana kun niiden organisoiminen muuten on vielä mahdotonta. Tarkoituksena on kuitenkin se, että valtio hiljalleen lakkaa käytännössä olemasta käydessään tarpeettomaksi.

Haluatte saman palkan kaikille työtä riippumatta

Emme oikeastaan. Kun päästään satojen vuosien jälkeen (kts. edellinen vastaus) siirtymään kommunismiin, ollaan tilanteessa, jossa ei enää ole olemassa rahataloutta ja ihmiset tekevät töitä osana normaalia toimintaansa ja olemistaan. Palkan takia ei silloin enää kenenkään tarvitse käydä töissä. Tällöin voidaan katsoa, että kaikilla on sama tilanne.

Sosialismissa sen sijaan on edelleen olemassa palkkatyötä, eivätkä kaikki saa samaa palkkaa. Se, mistä töistä saa suurimman korvauksen, tulee kuitenkin todennäköisesti muuttumaan kun yhteiskunnan keskeisenä ajurina ei enää ole jatkuva voitontavoittelu. Esimerkiksi pörssiyhtiön toimitusjohtaja joutuu työttömäksi, ellei kouluttaudu johonkin tarpeellisempaan työhön, kuten vaikkapa lähihoitajaksi. Sote-ammatit, rakentaminen, siivous yms. ovat aloja, joiden palkkaus todennäköisesti tulee nousemaan, koska ne ovat yhteiskunnan toiminnalle välttämättömiä aloja. On myös mahdollista luoda uusia yhteiskunnallisia aloja, joilla vastataan esimerkiksi ympäristökriisiin. Vaikkapa metsän entisöijä voisi olla sosialismissa kuuma ala.

Kommunistit elävä 1800-luvulla

Marx tosiaan kirjoitti kirjansa jo 200 vuotta sitten. Hänen ydinajatuksensa kapitalismin toiminnasta ja yhteiskunnasta on kuitenkin kestänyt aikaa mainiosti ja antanut perspektiivin, jonka avulla yhteiskunnallista kehitystä on ollut mahdollista arvioida yhä uudelleen.

Marx on kaikkien aikojen siteeratuin tutkija ja jokainen sukupolvi löytää hänet aina uudelleen ja itselleen sopivalla tavalla. Marxilainen tutkimus ja kirjallisuus on laajaa ja käsittää käytännössä kaikki inhimillisen toiminnan alueet. Keskustelu näistä aiheista on jatkuvasti käynnissä ja uusia teoksia ilmestyy niin, että kaikkien niiden lukeminen tuskin on useimmille ihmisille mahdollista.

Marxilainen tapa analysoida maailmaa ja siihen elimellisesti kuuluva dialektiikka (ei sama kuin Hegelillä, vaikka toki sieltä alun perin napattu), antavat välineet, jotka soveltuvat mainiosti myös nyky-yhteiskunnan analyysiin.

Toki moni Marxin jo aikoinaan kuvaama ilmiö on edelleen olemassa. Esimerkiksi ajatus siitä, että edullisten asuntojen rakentaminen johtaa köyhien muuttamiseen alueelle yhdistää niin 1800-luvun yläluokkaa kuin Kokoomuksen paikallispoliitikkoakin. Jotkut asiat ne kestävät aikaa.

Loppuuko ihmiskunnan kehitys kommunismiin? Ei. Minusta se on vasta alku ja mahdollisuus saavuttaa lopulta koko lajimme potentiaali. Uskon, että se voi olla jotain todella mahtavaa.