Tuottajille lisää liksaa

Nyt kun maailmanlaajuinen ruokakriisi uhkaa, on herännyt keskustelua siitä, miten paljon tuottajat saavat rahaa ruoantuotannosta. Parempituloiset miettivät, miten paljon enemmän voisi maksaa samalla kun pienituloiset ja köyhät miettivät miten saada rahat riittämään. Ja keskustelu sivuuttaa kepeästi kaupat ja väliportaat, jotka tekevät kovia tuloksia.

Eli minusta ei ole kuluttajan syy, että tuottaja ei saa kunnon palkkaa. Olisi täysin mahdollista päästä tilanteeseen, jossa ruoka maksaisi saman kuin ennenkin, mutta tuottaja saisi sen verran tuloja, että pystyisi pitämään tuotannon käynnissä ja vieläpä palkkaa työstään.

Puhun kauppojen katteista ja tukkujen toiminnasta. Inex Partners, joka toimittaa tavarat S-ketjun kauppoihin, tai Kesko, joka tekee samaa K-kaupoille, eivät varsinaisesti kituuta konkurssin partaalla. Inexin tulos on ollut pari viime vuotta vaatimattomalla tasolla kun se ennen huiteli lähempänä seitsemää miljoonaa. Tämä johtuu siitä, että se on investoinut massiiviseen logistiikka keskukseen Sipoossa. Keskolla liikevoitto on aivan eri tasolla. Se teki nyt historiallisen ennätystuloksen nakuttamalla 775,5 miljoonan liikevoiton. Kesko pitää itsellään liikevoiton, jota Inex taas jakaa koko S-ryhmälle. Jos molemmat toimisivat suunnilleen samoin, olisi liikevoittokin oletettavasti molemmilla suunnilleen samaa tasoa. Toki Keskon toiminta-ala on Inexiä laajempi, mikä helpottaa voittojen keräämistä.

Mitä sitten tulee näiden kauppojen omiin voittoihin, keräsi S-ryhmä 280 miljoonaa voittoa ja maksoi asiakasomistajilleen lähes puoli miljardia jäsenetuina. Keskon luvuissa ovat jo mukana K-kaupat ja muu toiminta, jolloin päästään suunnilleen samoihin lukemiin molempien toimijoiden osalta.

Vaikka kaupan ja tuotantoketjujen voittoihin on jossain määrin vaikea päästä sisään tonkimaan, voi näistä tuloksista päätellä, etteivät S-ja K-ryhmän kaupat nyt aivan konkurssin partaalla hoipu. Rahaa riittää suuriin investointeihin ja laajennuksiin ulkomaita myöten. Miljardivoitot sallisivat myös paremmat sopimukset tuottajien suuntaan, mikäli halua tähän olisi. Tiukassa kilpailutilanteessa vapaaehtoinen uhraus ei ole todennäköinen, mutta mikäli ruokatuotannon ongelmiin halutaan puuttua, olisi minusta välttämätöntä ottaa myös nämä suurtoimijat mukaan. Vastuu ei voi olla pelkästään kuluttajalla, vaan se kuuluu myös molemmille ketjuille ja tietenkin muille toimijoille. Loppujen lopuksi kaikkien etu kuitenkin on, että tuotanto jatkuu ja hyllyille riittää tavaraa jatkossakin.

Tästä Elannon kemikaliosta on tultu aika pitkä matka nykyisiin marketteihin. Kuva Helsingin kaupungin museo.