• Tiina Sandberg

Taistelu jatkuu

Suomi on päättänyt hakea Nato-jäsenyyttä, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, että olisimme heti huomenna jäseniä. Kaukana siitä. Kuten jo Erdoganin puheista voi huomata, on muillakin valtioilla intohimoja jäsenyytemme suhteen, eikä hän todellakaan ole ainoa.


Suomen jäsenyys on Erdoganille ongelma monella tapaa. Suomalaisessa mediassa hänen kantansa on sidottu puhtaasti kurdi-kysymykseen, mutta siihen liittyy paljon muutakin. Turkilla on ensinnäkin paljon taloudellisia intressejä sekä Ukrainan että Venäjän suuntaan. Erdoganin ahkerointi rauhansopimuksen suhteen liittyy paljolti juuri tähän.


Turkin taloudelle sota Ukrainassa on ollut kova isku ja se on osaltaan vaikuttanut siihen, että Turkissa inflaatio laukkaa kertaluokkaa kovempaan tahtiin kuin vaikkapa meillä. 70 % inflaatiota on meidän hillittyyn hintojen nousuun tottuneiden ja vaikea kuvitella. Tämä tilanne on suurelta osin Erdoganin itsensä aikaansaama, mutta jos hän aikoo tasapainottaa tilanteen ennen noin vuoden päästä pidettäviä vaaleja, on hänen saatava Ukrainan sota loppumaan. Turkki saa suuren osan energiastaan ja elintarvikkeistaan Ukrainasta ja Venäjältä. Lisäksi etenkin venäläiset turistit ja kauppa ovat sille merkittävä tulonlähde. Sota haittaa näitäkin bisneksiä.


Erdogan ei myöskään pidä siitä, miten paine osallistumisesta Nato-operaatioon kasvaa sodan pitkittyessä. Turkki ei halua olla Yhdysvaltojen talutusnuorassa ja sillä on sotilaallisia muskeleita sen verran, että se voi hyvinkin venkoilla oman mielensä mukaan. Turkki on tärkein Nato-mahti Euroopassa. Toisaalta se tuskin haluaa ajautua suoraan konfliktiin Yhdysvaltojen kanssa Naton sisällä, vaikka pyrkiikin pitämään välit myös Putiniin kunnossa. Tämäkin ongelma ratkeaisi sodan lopettamisella.


Erdogan ei ole ainoa, jolle Suomen jäsenyys voi olla vaikea pala niellä. Ainakaan Orbanin tukeen ei kannata laskea, eikä edes Yhdysvaltojen tarkka kanta ole itsestään selvyys vaan selviää vasta demokraattisen prosessin jälkeen.


Vaikka jäsenyysneuvottelut etenisivätkin lopulta kaikissa 30 jäsenmaassa, on silti vielä äänestettävä lopullisesta jäsenyyssopimuksesta myös meidän eduskunnassamme. Mitä todennäköisimmin tuosta äänestää aikaisintaan seuraava eduskunta noin vuoden päästä.


Vasta kun eduskunta on äänestänyt toiseen kertaan, on jäsenyytemme oikeasti voimassa. Siihen asti olemme jäsenyyslimbossa ja myös meille Naton vastustajille jää aikaa organisoida toimintaamme ja nostaa esiin jäsenyyden huonoja puolia. Ainakaan minä en vielä suostu antautumaan vaan olen valmis ottamaan tämän haasteen vastaan.

Tästä voi vaikka aloittaa. Kehitellään jatkotoimenpiteitä yhdessä.


41 views0 comments

Recent Posts

See All