Sukupuolimerkinnän poliittisuudesta

Tässä kuvassa voitte huomata, että silmät hiukan punoittavat. Se johtuu liikutuksesta. Osallistuin mielenilmaukseen, jossa kymmenet transihmiset kertoivat millaista on elää kehossa, joka ei vastaa omaa kehonkuvaa. Sekä siitä millaista syrjintää he ovat kohdanneet tämän ristiriidan vuoksi.

On käsittämätöntä miten pitkälti tämäkin asia käsitellään yhteiskunnassamme tunteiden kautta. Enkä tässä viittaa nyt omaan liikutukseeni, vaan niihin poliitikkoihin, jotka asiasta ovat olleet ja ovat päättämässä. Sen sijaan, että he kuuntelisivat asiantuntijoita ja transihmisiä, he kuuntelevat päässään rakentamaansa uhkakuvaa. Se uhkakuva perustuu siihen, että sukupuolet itsessään olisivat nyt jotenkin uhattuina, mikäli näissä kysymyksissä annettaisiin periksi.

Olisi täysin pöyristyttäävää esimerkiksi se, että transnuori voisi muuttaa virallisen sukupuolensa. Yksinkertaisen merkinnän henkilötiedoissaan. Tämä pieni muutos järkyttäisi monen asiaan mitenkään liittymättömän ihmisen maailmaa peruuttamattomasti.

Kuullostaako tämä järkevältä? Ei minustakaan.

Järkevää ja humaania olisi sen sijaan muuttaa lainsäädäntömme niin, että se auttaisi ihmisiä tuntemaan olonsa hyväksytyksi tässä yhteiskunnassa. Mikäli tämä vaatii muutoksia perinteisiin, se on sangen pieni hinta tästä saavutuksesta. Väitän, että haitallisista perinteistä kannattaakin päästää irti. Kenenkään oma seksuaalisuus, sukupuoli tai se miten näitä ilmentää ei vähene siitä, että muillekin annetaan mahdollisuus olla oma itsensä.