top of page
  • Tiina Sandberg

Sote-palvelut kuntoon perustasta käsin

Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa johdetaan monin paikoin hajanaisesti pala kerrallaan. Näin kertoo Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta väittelevä Olli Halminen, joka tutki ikääntyneiden palveluiden kokonaisuutta Suomessa – ja selvitti, miten niitä voisi johtaa paremmin.


Halminen on koonnut väitöskirjaansa varten tiedot Kuntaliiton Ikääntyneen väestön palvelut: käyttö, kustannukset, vaikuttavuus ja rahoitus -hankkeesta. Hän päätyy tutkimuksessaan siihen, että tärkein kustannuksiin vaikuttava asia on hoidon oikea-aikaisuus nimenomaan ennen päätymistä vanhustenhoidon kalliimpien palveluiden, kuten laitoshoidon, piiriin. Perustason palvelut ovat tässä merkittävässä roolissa.


Sama logiikka on huomattu myös esimerkiksi Imatran lastensuojelun käytännöissä. Panostamalla siihen, että perheitä tuetaan silloin kun ongelmat ovat vasta nostamassa päätään, on voitu estää ajautuminen huostaanottoihin ja sitä kautta välttyä lastensuojelun korkeilta kuluilta. Panostaminen perustyöhön on tuonut säästöjä pidemmällä aikavälillä.


Vanhuspalveluissa on edessä suurten ikäluokkien siirtyminen kalliimpien palveluiden käyttäjiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että elämän loppupuolella moni joutuu siirtymään erilaisten palveluiden piiriin. Tämä on paitsi inhimillinen, myös taloudellinen kysymys. Mikäli tässä siirtymäkohdassa pystytään oikea-aikaisella hoidolla viivyttämään tarvetta esimerkiksi laitoshoitoon, saavutetaan merkittäviä säästöjä. Tosin tällä hetkellä tämä toimintatapa vaatisi panostamista perusterveydenhuollon palveluihin. Säästö tulee viiveellä, mutta tässä tapauksessa tuloksia ei tulisikaan katsoa kvartaalien vaan vuosikymmenten aikajänteellä.


Tällä hetkellä vanhuspalveluissa pyritään tavallaan samaan lopputulokseen, eli vanhusten pitämiseen kotona niin kauan, että se on käytännössä heitteillejättöä monen kohdalla. Tämä on johtanut siihen, että päivystykset kautta maan ruuhkautuvat. Niihin tuodaan vanhuksia, jotka eivät enää selviä kotonaan, mutta heille ei myöskään ole osoittaa paikkaa, johon heidät voitaisiin turvallisesti sijoittaa. Tämä päivystysten väärinkäyttö kuormittaa nyt niiden työntekijät äärimmilleen ja estää kaikkien hoitoa tarvitsevien avunsaantia.


Tämä päivystysten ongelma ja vanhusten inhimillinen hoito ratkaistaan yhdessä. Ne edellyttävät rahoitusta ja resursseja terveyskeskuksiin niin, että niissä osataan ja pystytään auttamaan vanhuksia terveysongelmissa tehokkaasti ja oikea aikaisesti. Lisäksi tarvitaan lisää hoitajia kotihoitoon niin, että he kykenevät tukemaan vanhuksen toimintakyvyn ylläpitämistä. Tästä ollaan tällä hetkellä kaukana kun käytännössä hoitajat juoksevat minuuttiaikataululla läpi asiakaslistaa pysyäkseen vaaditussa tehokkuustavoitteessaan.


Mikäli tavoitteena on saada säästöä pitkällä aikavälillä, tarvitaan myös taloudellista panostusta juuri nyt. Sillä voidaan estää sekä inhimillinen että taloudellinen kriisiytyminen, mutta tällä ratkaisulla on kiire. Se ei voi enää odottaa. Päivystysten ruuhka on purettava ja Sosiaali- ja terveysministeriön vaatima 700 miljoonan euron lisärahoitus on löydyttävä valtion lisätalousarviosta tällä viikolla. Sen lisäksi tarvitaan kuitenkin vielä lisää ennen kuin säätöä alkaa syntyä. Tähän poliittisesti vaikeaan ratkaisuun pitäisi nyt kaikkien puolueiden sitoutua, jotta voimme hoitaa vanhuksemme kunnialla ja purkaa terveydenhuollon ruuhkat perustasolta käsin.

Kuva Avansa regio Gent vzw, Flickr

46 views0 comments

Recent Posts

See All
Post: Blog2_Post
bottom of page