Sähkön hinta ja miten sitä kontrolloidaan
Olkiluoto 3 aloitti kuulemma eilen 16.4. sähköntuotantonsa etuajassa. Uskoo ken haluaa, mutta sähkön hintaan Euroopan suurimman voimalan avaaminen ei sitten vaikuttanutkaan toivotusti hinnat romahduttaen. Miksi näin?
Aina voi tietenkin syyttää tuulta, joka lähti jonnekin muualle. Tyyni korkeapaine ei jauha sähköä kenellekään. Mutta voidaanko sähkön kalleudesta syyttää vain säänhaltijoita? Ei suinkaan.
Samaan aikaan kun Olkiluodon kolmosreaktori käynnistyi, aloitti TVO nimittäin huoltoseisauksen ensin ykkösreaktorillaan ja sen perään seuraan kakkonen. Kaikkiaan toinen näistä reaktoreista on nyt poissa pelistä aina 17.5. asti. Vuosihuoltoja on toki tarpeen tehdä ja tehdäänkin säännöllisesti. TVO:n mukaan ne kestävät tyypillisesti muutaman viikon. Kiinnostavaa nyt onkin seisauksen ajankohta.
Onko sillä väliä katkaistaanko näistä sähköt huhtikuussa vai toukokuussa? Melko paljonkin, mikäli katsotaan sähkönkulutusta ja sitä kautta sen arvioitua hintaa. Huhtikuussa Suomessa käytetään keskimäärin 9119 MW tunnissa. Toukokuussa kun pohjoisempikin Suomi alkaa lämmetä, tipahtaa kulutus 8156 W tunnissa. Noin tuhannen MW.n ero tekee seisauksesta tavallisesti vähemmän kalliin kesäaikaan, koska sähkön hinta tipahtaa silloin alimmilleen.
Tavallisesti Olkiluodon huollot ovat asettuneet myöhäisempään ajankohtaan. Pikaisella googlauksella löytyy seuraavat ajankohdat viimeisiltä vuosilta: 2022 huoltoseisokki alkoi 24.4. koska odotettavissa oli tavallista pidempi huoltotauko. 2021 huoltoseisokki alkoi 25.4. koska osa edellisen vuoden huolloista oli siirretty koronan aiheuttaman poikkeustilan vuoksi eteenpäin.
2020 huoltoseisokki alkoi 10.5. ja oli tavallista lyhyempi.
2019 huoltoseisokki alkoi toukokuun alussa ja valmistui kesäkuun 11. päivä. Tämän katkoksen dramaattisin asia oli vioittuneiden polttoaine-elementtien vaihtaminen.
2018 Tehtiin mittavat vuosihuollot ja virrat saatiin päälle vasta juhannukseksi. Huolto alkoi tuolloin 23.4. Näistä tiedoista näkee, että TVO aloitti tänä vuonna vuosihuollon viikkoa aikaisemmin kuin tavallisesti. Viikon ero ei tunnu kovin suurelta, mutta sähkömarkkinoilla sen vaikutus hintoihin on kuitenkin ollut merkittävä. Tätä kirjoittaessa esimerkiksi Suomeen tuodaan noin yhden OL3:n tuotannon verran sähköä. Joku voisi ajatella, ettei TVO sentään ole voinut ennustaa oikein tuuliolosuhteita, mutta ei sekään vaadi erityisen kirkasta kristallipalloa. Suomessa tuulee eniten syksyllä ja talvella. Lisäksi talvella kylmä ilma tuottaa turbiineissa suuremman paineen ja siten enemmän sähköä.
Rohkenen näillä perusteilla väittää, että vuosihuoltojen aikaistaminen tavallisesta ei perustunut teknisiin välttämättömyyksiin (mitään poikkeuksellista ei TVO:n sivuilla mainita) vaan lähinnä tuottojen varmisteluun. Toki rahoitusta tarvitaankin, sillä OL3:n muhkea 10 miljardin rakennuslasku on tietenkin jotenkin rahoitettava ja mitäpä sitä nyt omistaan maksamaan mikäli kuluttajan kukkarollakin voi käväistä.
