Pelastetaan metsät!

Suomi hakkasi metsiään ennätystahtiin jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Vuonna 2021 tehtiin suomalaisen raakapuun käytössä ennätys. Etenkin puun poltto lisääntyi kun fossiilisista polttoaineista pyrittiin eroon ja metsäteollisuuden tarpeisiin puuta mene nyt suunnilleen saman verran kuin ennen finanssikriisiä. Ongelmana on, ettei puiden kasvu pysy perässä.

Tähän asti virallinen mantra on ollut, että Suomi on metsäteollisuuden ihmemaa, jossa puiden kasvatus kyllä osataan ja hakkuiden lisäämiseen on aina kaikki edellytykset. Uusimpien tutkimusten perusteella tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Ennusteita on tehty enemmän metsäteollisuuden kuin metsien ehdoilla ja se näkyy metsien katastrofaalisessa tilassa.

Tilastokeskuksen juuri julkaiseman pikaennakkolaskelman mukaan metsiemme ja muun maankäytön vaikutus hiilitaseeseemme muuttui ensikertaa negatiiviseksi. Sektorin muuttumiseen nettonielusta nettopäästölähteeksi vaikuttivat korkealla tasolla toteutuneet hakkuut ja valtakunnan metsien inventoinnissa havaitun puuston kasvun laskevan trendin huomiointi laskennassa.

Miksi puut eivät sitten kasva Suomessa? Mitä on tapahtunut?

Yksi syy näyttäisi olevan se, että puustoa hakataan aiempaa voimakkaammin ja nuorempana. Myös lumituhojen määrä on lisääntynyt ja niiden takia puustoa on korjattu aiempaa voimallisemmin. Silti kunnollista selitystä sille, miksi parhaassa kasvuiässä olevankaan puuston osalla ei toteudu sille laskennallisesti arvioitu kasvu, ei ole. Selvityksiä on käynnistetty, mutta niillä tuskin saadaan selvyyttä asiaan kovin nopeasti.

Joitain selityksiä on kuitenkin jo nyt olemassa. Tiedetään esimerkiksi, että ilmaston lämpeneminen voi johtaa metsien kuivumiseen etenkin turvemailla, mikä puolestaan vaikuttaa puiden kasvukykyyn. Tätä on tutkittu esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen toimesta. On erittäin todennäköistä, että puut reagoivat ilmaston muuttumiseen ja sitä kautta kasvavaan stressiin tavoilla, jotka vähentävät niiden kasvua. Tämä pitäisi huomioida suomalaisessa metsäteollisuudessa, mutta tällä hetkellä se tulee olemaan hyvin vaikeaa.

Venäjältä ei tuoda enää Suomeen puuta, joten vaikka hakkuita pitäisi näiden tutkimustulosten perusteella ehdottomasti vähentää, on käytännössä pakko toimia toisin, mikäli edelleen halutaan muuttaa suomalainen luonto vessapaperiksi ja laudoiksi. Minusta meidän ei pitäisi tehdä niin. Metsien tuhoamisella tällä lyhytnäköisellä hakkuupolitiikalla, on niin suuria negatiivisia vaikutuksia ympäristöömme, että meidän olisi syytä pysäyttää hakkuut ja ottaa aikalisä. Emme voi poimia rusinoita pullasta, vaan meidän on muutettava myös omaa kulutustamme, mutta sen ei pitäisi olla esteenä sellaiselle ympäristöpolitiikalla, joka asettaisi ympäristön ja ihmiskunnan edun taloudellisen edun edelle. Lopulta kyse on aina valinnoista ja siitä kenen hyväksi ne koituvat.

Kuva: Vitaliy Green PxHere