Ole ylpeä!

Tänään on taas se päivä kun marssitaan sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen puolesta ja kanssa Pridessä. Ja aivan varmasti tätäkin kirjoitusta tullaan kommentoimaan kertomalla miten maailmassa on tärkeämpiäkin ongelmia ja miten sateenkaari näkyy ihan liikaa kaikkialla.

Tässä ei kuitenkaan ole kyse siitä, että tasa-arvo olisi tässäkään asiassa edennyt liikaa. Kyse on siitä, että näillä kommentoijilla on itsellään ongelma, jota he eivät suostu käsittelemään. Joka ainoa silmiin sattuva postaus on aina liikaa riippumatta siitä onko se ainoa koko vuonna vai kolmaskymmenes sinä nimenomaisena päivänä. (Jälkimmäinen tuskin muuttuu tavalliseksi ihan äkkiä.)

Koska tähän reaktioon emme me tasa-arvon kannattajat pysty näiden ihmisten päässä vaikuttamaan ennen kuin he itse suostuvat tarkastelemaan syitä tunnereaktioidensa taustalla, on syytä keskittyä päivän varsinaiseen ideaan. Olemaan yhdessä ihmisiä juuri sellaisina kuin olemme.

Hyväksytyksi tulemisen tarve on yksi voimakkaimpia tunteita mitä ihmisellä on. Se ajaa meidät kohti muita ihmisiä ja tekee meistä samalla haavoittuvia heidän iskuilleen. On erityisen alhaista iskeä ihmistä hänen piirteistään ovat ne sitten neuroepätyypillisiä, sukupuoliseen suuntautumiseen, painoon tai vaikkapa ikään liittyviä. Niiden muuttamista ei voi vaatia ja yritys sitä kohti on minusta aina henkistä väkivaltaa. Jokainen päättää omasta kehostaan ja siitä miten sitä käyttää itse. Siihen päätökseen on muiden tyytyminen.

Kuubalaisilla on tästä muuten mainio sanonta, joka menee suunnilleen näin: Teen takamuksestani rummun ja on minun asiani kuka ja miten sitä soittaa.

Normien vankila on ihmisten luoma häkki, jonka tarkoituksena on pitää ihmiset ruodussa. Siis sellaisina kuin (konservatiivinen) yhteiskunta heidät haluaisi nähdä. Sen kalterit koostuvat kaikista odotuksista, joita meihin kohdistetaan. Siitä millaisia meidän tulisi olla ja miten meidän pitäisi käyttäytyä. Se on erityisen ahdas koppi niille, jotka eivät solahda odotuksiin tuosta vain. Kapinallisille se antaa loputtomia mahdollisuuksia vastarintaan. Tänään kalisutetaan näitä kaltereita isolla joukolla.

Ollaan siis ylpeitä niidenkin edestä, jotka eivät ehkä vielä ole löytäneet tietään kaltereiden vapaammalle puolelle ja ollaan sitä isosti. Eiköhän tänäänkin nähdä useampi kymmenen tuhatta ihmistä marssilla ja pitämässä hauskaa sellaisina kuin ovat.

Helsinki Pride 2015 - Kulkue - Parade

Kuva: Alejandro Lorenzo