Multaa kynsien alla
Parasta keväässä on se, miten kaikkia alkaa taas kasvaa. Otan siitä ilon irti ja kaivan omaa palstaani suurella innolla. Tänä keväänä kylmä sää on pitänyt vielä poissa peltotöistä, mutta hiljalleen alan minäkin päästä toteuttamaan itseäni.
Minusta puutarhapalstat, oli niillä sitten mökki tai ei, ovat kerta kaikkiaan välttämättömiä ihmisten terveydelle. Sekä henkisesti että fyysisesti. Yhteys maahan vahvistaa tutkitusti immuunipuolustusta kasvien hoitaminen vähentää lisäksi stressiä ja vie ajatuksia pois muista asioista. Kyky kasvattaa ruokaa puolestaan parantaa itsetuntoa ja hallinnan tunnetta. Fyysiikka puolestaan kiittää harjoituksesta, jota saa kaivaessaan ja kääntäessään maata tai kitkemisen ja kuopsuttamisen lomassa. Ulkoilmassa tulee oltua melkein vahingossa useita tunteja kun uppoutuu hoitorutiineihin.
Kasvien kanssa toimiminen opettaa myös nöyryyttä. Kun katovuosi kohtaa, ei paraskaan viljelijä saa satoa. Toisaalta kasveilla on omat juonensa niin, että pahainen amatööri voi saada valtavan sadon jostain kasvilajista, vaikka muu menisi mönkään. Periaatteessa kasveille on tarjottava vain valoa, vettä ja ravinteita. Tämä tuntuu kovin yksinkertaiselta. Käytännössä kuitenkin jokaisen viljelijän on opeteltava erikseen tuntemaan oma maaperänsä ja kasvinsa. Viherpeukaloksi ei synnytä vaan sellainen kehittyy ihmiselle, joka kokeilee ja mokailee menemään kasviensa kanssa. Jossain vaiheessa alaa nähdä mistä milloinkin kiikastaa ja asioita pystyy korjaamaan entistä paremmin ja aikaisemmin.
Omien kasvien hoitaminen opettaa myös arvostamaan viljelijöiden työtä. Kun omat kasvit kuolevat ja sato jää kituliaaksi, voi silti aina hakea kaupasta lisää. Kato ei ole katastrofi. Se sen sijaan kyllä on, mikäli maanviljelijät eivät onnistu tuottamaan satoa. Siinä kohtaa ruokaturva vaarantuu aidosti.
Aina pieneen viljelyyn ei tarvitse edes sitä palstaa. Parvekkeella ja ikkunallakin voi kasvattaa kesällä vaikka mitä. Oma parvekkeeni muuttuu tomaattien ja paprikoiden viidakoksi ja heinäkuulta alkaen pääsen napostelemaan tuota satoa. Pihan punaherukat päätyvät myös parempiin suihin. Ehkä raivaan osan niistä tänä kesänä hiukan pienemmiksi, jotta saan tilaa myös raparperille. Puutarha tarjoaa myös jatkuvasti mahdollisuuksia kokeilla jotain uutta ja vaihteluhan myös virkistää. Mitä sinä aiot kokeilla tänä kesänä?
Lehtikaalit ja unikot sulassa sovussa muiden kasvien kanssa.