top of page
  • Writer's pictureTiina Sandberg

Kynsien syönnistä

Varmaan joku ajattelee, että tuossa otsikossa on nyt virhe. Ei siinä kuitenkaan ole. Kynsien pureskelu on sellaista, jonka jälkeen kynnet näyttävät tältä:

Kun minä söin kynsiäni, tein sen niin perusteellisesti, että tuo etusormen kynsi olisi ollut mahtava parannus tilanteeseen. Olen syönyt useamman kerran kynnen kokonaan pois. Siis aivan juureen asti, jolloin olen saanut omin silmin havaita, että se valkoinen osa, joka joissain kynsissä on kynnen juuressa, on ilmatasku.


Kynsien pureskelua minulla on ollut niin kauan kuin muistan. Vähintään koulun aloituksesta asti, mutta luultavasti kauemmin. Silloin se oli vielä pureskelua, mutta kaikesta huolimatta tapa, josta en päässyt eroon. En muista tarkalleen mikä laukaisi pureskelun tuolloin, mutta omista muksuista päättelen, että stressaavat ristiriitatilanteet.


Aikuisena pureskelun ja lopulta syömisen laukaisi aina stressi tai turhautuminen ja ahdistus. Kynnet olivat aina saatavilla ja pureskelu helpotti oloa. Mahdottomassa tilanteessa niiden avulla saattoi maadoittaa ja rauhoittaa itsensä.


Ehdin kokeilla vaikka mitä keinoja tavasta eroon pääsemiseen ja ajattelin myös, että se oli mahdollisesti pakko-oireista. Lopulta ratkaisu löytyikin meditoinnista ja asenteen muuttamisesta. Päätin, että kun annan toisille luvan epäonnistua ja olla riittämättömiä, on se sallittava itsellekin. Lisäksi aloin lähinnä yöuniani parantaakseni kokeilla erilaisia rentoutumismenetelmiä. Keskeytin työt hetkeksi tai rauhoitin kiihtyviä tunteita hetken rentoutumalla. Yritin laskea kierroksia.


Ja tapahtui ihme. Lakkasin syömästä ja pureskelemasta kynsiäni. Minä ainakin 40 vuotta niitä purrut löysin rauhan.


Tällä hetkellä suuri nautintoni on istahtaa rauhassa alas ja tehdä kunnon manikyyri. Hamstraan kaupoista kivoja lakkoja ja kynteni ovat ihan kivan pituiset, vaikka kevättalvella pakkaavatkin kuivumaan ja katkeilemaan. Silloin lyhennän niitä hetkeksi ja odotan kun ne kasvavat takaisin. Nyt tiedän, että niin tapahtuu.


Älkää siis ihmetelkö jos huomaatte minun käyttävän nykyään aikaa kynsieni parissa. Se tuntuu joka kerta yhtä ihmeelliseltä. Ja vinkatkaa joku hyvä tapa säilöä kynsilakkoja. Ne alkavat putoilla tuolta hyllyn päältä!





111 views0 comments

Recent Posts

See All
Post: Blog2_Post
bottom of page