Kenen talkoot ja kuka maksaa?
Tulevana talvena saattaa mennä sähköt aika usein. Tai sitten ei. Paitsi säästä, tämä riippuu siitä ketkä kaikki saadaan mukaan säästämään energiaa ja luovuutta soisi käytettävän mieluummin etu kuin jälkikäteen, jottei sitten pakkasella tarvitse ihmetellä asiaa kylmässä asunnossa.
Suomessa tuotetaan tällä hetkellä noin 85 - 90 prosenttia energiantarpeestamme, eikä Olkiluoto kolmonen käy tällä hetkellä kuin puolella teholla. Loput tulevat lähinnä Ruotsista. Tätä tilannetta voi reaaliaikaisesti seurata tässä Fingridin näkymässä. Sivuilta löytyy myös laajempi kuvaus pohjoismaisesta sähköverkosta, jossa Suomi ja Balttia ovat yleensä samassa hintatasossa.
Tämän suomalaisen tuotannon kustannukset eivät ole nousseet kuin lähinnä niiltä osin kuin tuotanto perustuu öljyyn tai maakaasuun. Näiden hinta on kohonnut nopeasti. Kivihiilikin on kallistunut, muttei yhtä paljon. Onneksi näiden osuus on kuitenkin verrattain pieni. Noin 67 TWh sähköntuotannostamme vain noin 9 TWh tuotetaan fossiilisilla ja turpeella.
TVO:n osakkaat saavat nyt nauttia edullisesta energiasta ja sen tuotosta. Tulevana talvena olisi kuitenkin syytä tarkastella myös niiden osallistumista energian säästötalkoisiin. Ei voi olla niin, että kotitaloudet ja pienemmät yritykset maksavat kokonaisuudessaan energialaskut, koska eivät voi päästä TVO:n osakkaiksi. Esimerkiksi terässulattamoiden ylimääräinen parin viikon palkallinen pakkasloma ilahduttaisi työntekijöitä ja laskisi energiankulutusta roimasti. Luulisin, että tästä päästäisiin kaikkia hyödyttävään lopputulokseen kun nyt kerran on miljardiluokan menopiikki aukaistu hallituksen toimesta.
Teollisuus käyttää tällä hetkellä yli puolet kaikesta Suomessa kulutettavasta sähköstä. Kotitalouksien osuus on noin kolmannes. Siksi onkin epärealistista ajatella, että minun henkilökohtaiset ponnistukseni - joita kaikesta huolimatta toteutan - voisivat tätä sähkökriisiä ratkaista. Kotitalouksien panos ei yksin riitä.
Muuten olen siten sitä mieltä, että energiasektori - tuotanto ja jakelu - on kansallistettava ja kunnallistettava. Näin tärkeitä toimia ei pidä päästää keinottelun piiriin. Seuraukset siitä, että näin tyhmästi kuitenkin tehtiin, näkyvät nyt kaikkien sähkölaskuissa. Jos rahaa voidaan pahimmillaan laittaa miljardeja yritysten tukemiseen ja siten käytännössä osakkaiden varallisuuden kartuttamiseen, niin pitäisi sitä riittää luomaan suunnitelma kansallistamisestakin. Se tulisi paljon halvemmaksi.
Kuumottavin kysymys ensi talveen: Käykö Olkiluoto kolmonen täydellä teholla vai ei? Tähän jännitysnäytelmään jokainen suomalainen osallistuu nyt sähkölaskullaan. Kuva Wikipedia