Kansainvälisiä suhteita
Vietin viime viikolla pari päivää hyvässä kansainvälisessä toveriseurassa. Joukko kommunistisia puolueita kokoontui keskustelemaan Euroopan ja EU:n politiikasta Brysseliin EU-parlamenttiin. Oli erittäin kiinnostavaa kuulla kuulumiset eri puolilta ja vertailla analyysejä.
Erityisen isona ja kaikkia yhdistävänä teemana nousi esiin kysymys inflaatiosta ja sen vaikutuksesta ihmisten elämään. Kaikkialla Euroopassa hinnat nousevat rajusti. Samaan aikaan työelämässä on paineita jopa palkkojen laskuun, joko suoraan kuten on tapahtunut esimerkiksi Italiassa, tai sitten niin että työehtoja heikennetään pikkuhiljaa. Tämä johtaa siihen, että ihmisten toimeentulo on aina vain vaikeampaa ja tyytymättömyys kasvaa.
Tähän ongelmaan on etsitty ja osin löydettykin ratkaisuja. Esimerkiksi Belgiassa paikallinen työväenpuolue on menestyksekkäästi kampanjoinut energiaköyhyyttä vastaan. Polttoaineiden ja sähkön hinnan nouseminen on ongelma tavallisille ihmisille. Tässä kommunistiset puolueet ovat nostaneet esiin keinottelun vaikutusta hintojen muodostumiseen ja yksityistämisen ongelmia. Ei ole sattumaa, että sähkön hinta nousee kun sähköyhtiöitä yksityistetään. Myös ruuan hinta nousee tällä hetkellä ennen kaikkea keinottelun takia.
Toinen kaikkia puhuttanut teema oli militarismi. Kaikissa Euroopan maissa näkyy tällä hetkellä Ukrainan sodan vaikutus niin, että puolustusmenoja on kasvatettu ja asehankintoja lisätty. Useimmista maista on myös lähetetty aseita Ukrainaan. Erityisen suuri käänne puolustuspolitiikassa on tietenkin nähty Suomessa ja Ruotsissa, joiden Nato-hakemuksen tilanteesta oltiin hyvin kiinnostuneita. Samoin Saksan puolustuspolitiikka on muuttunut ratkaisevasti ja maa panostaa nyt valtavasti rahaa armeijansa varustamiseen. Militarismin kasvavat kulut pahentavat osaltaan tilannetta sosiaalimenojen rahoituksessa.
Kolmantena nousi esiin kommunististen puolueiden tilanne. Monissa maissa nämä puolueet, jotka sekä tuomitsevat Venäjän hyökkäyksen että näkevät Naton ja Yhdysvaltojen toiminnan johtaneen tilanteeseen, jossa Venäjä hyökkäsi, on leimattu putinisteiksi ja Venäjän tukijoiksi. Tämä siitäkin huolimatta, ettei Putinin toiminnalle ole herunut ymmärrystä. Joissain maissa, kuten Tšekissä keskustelu kommunistisen puolueen kieltämisestä on käynnistynyt.
Euroopan unionin suhteen näkökannat olivat kriittisiä, mutta siinä miten EU:n tulevaisuus nähdään, oli vaihtelua. Selkeästi Euroopan unionia vastaan asetuimme esimerkiksi me Suomen kommunistisessa puolueessa ja toisaalta Brexitin läpi käynyt Britannian kommunistinen puolue. Näistä linjoista tullaan käymään tarkempaa keskustelua kun puolueet alkavat muotoilla yhteisiä linjoja vuoden 2024 EU-vaaleihin, joissa tarkoituksena on kirjoittaa puolueiden yhteinen julistus EU-politiikasta. Tällainen tehtiin myös edellisiin EU-vaaleihin ja muun muassa SKP:n ohjelman muotoilussa nämä yhteiset linjaukset myös näkyivät vaatimuksissa.
Kaiken kaikkiaan suuria linja eroja ei puolueiden välillä ollut ja keskustelu käytiin äärimmäisen hyvässä hengessä. Oli kiinnostavaa kuulla kokemuksia eri puolilta Eurooppaa ja mitä ilmeisemmin näinä aikoina on kysyntää kommunistien tavallista ihmistä puolustaville linjauksille. Se, miten niitä onnistutaan tuomaan ihmisille tarjolle, on ratkaisevat kysymys taistelussa muun muassa fasismia vastaan. Jos vasemmistolaisia vaihtoehtoja ei ole tarjolla, tarttuvat ihmiset äärioikeiston aloitteisiin. Kommunistien toiminta ei tässäkään tilanteessa ole helppoa, mutta eihän se koskaan ole ollut sitä. Siitä huolimatta toverit ympäri Eurooppaa ovat edelleen sitoutuneet toimimaan yhteisten päämääriemme eteen ja auttamaan kykyjensä mukaan myös meitä täällä kaukana Suomessa. Kansainvälinen toiminta antaa meillekin sekä konkreettisia ideoita ja suoraa tukea, myös uskoa siihen, että eteneminenkin on edelleen täysin mahdollista.
Ehdimme myös osoittaa tukea PKK:n vaatimukselle päästä pois EU:n terroristijärjestöjen listalta. Kuvassa tovereita Tšekistä, Italiasta, Suomesta, Portugalista ja Espanjasta.