Tiina Sandberg
Kaasua, prinsessa Europa!
Energia ja sen saatavuus on noussut keskustelun ytimeen nyt kun Venäjään ei enää voida eikä haluta luottaa öljyn ja kaasun toimittajana. On kuitenkin monimutkaisempi juttu, miten tästä jumista irtaudutaan. Ja samalla se on mahdollisuus ottaa askelia kestävään suuntaan, sekä vakauttaa koko maailman tilannetta.
Eilen vaadimme eduskuntatalolla hallitusta lunastamaan lupaukset. Askelia siihen suuntaan on otettu ja ilmastolaki on tässä erittäin tärkeä elementti. Ei sitä suotta eilen hehkutettu. Nyt pitää vielä toivoa parasta sen eduskuntakäsittelylle. Tähän aiheeseen palaan varmasti myöhemmin uudelleen.
Mielenosoituksessa puheita kuunnellessani tajusin, miten ison asian kynnyksellä todella olemme, mikäli fossiilisista polttoaineista, niistäkin jotka eivät tule Venäjältä, irtaudutaan. Se ei ole pelkästään ilmastokysymys vaan tulee mullistamaan myös maailmanpolitiikkaa. Juuri fossiilisten takia on käyty ja käydään eniten sotia. On varmistettava tuon energiaresurssin pysyminen milloin minkäkin valtion, aika usein Yhdysvaltojen, käsissä ja toisaalta se, että toimitukset saadaan sujumaan ongelmitta.
Ilman öljyä lähi-Itä olisi välttynyt monelta sodalta, Afganistanissa olisi ollut paljon rauhallisempaa, eikä useiden maiden talous, yhteiskunta ja vakaus olisi kärsinyt öljymaan kirouksesta. Kun nyt puhutaan fossiilisista luopumisesta, toivon todella, että se saadaan toteutumaan ja musta kulta saa jatkossa aikaan vain vähäisiä kansallisia pyrkimyksiä nykyiseen verrattuna.
Mutta emme ole vielä lähelläkään tuota rauhallista tulevaisuutta. Tällä hetkellä lähimpänä uhkana on entistä kovempi taistelu fossiilisista. Maailman markkinat ovat myös eräänlainen ekosysteemi, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun siitä poistetaan Venäjän kaltainen keskeinen toimija, saadaan ongelmia. Muu tuotanto ei pysty korvaamaan tuota poistumaa ja toisaalta kulutusta ei näin lyhyessä ajassa saada laskemaan riittävästi. Olemme siis jonkinlaisen öljykriisin edessä, koska sota Ukrainassa tuskin loppuu aivan heti. On vaikea muuttaa tuotantorakenne riittävän nopeasti, vaikka kohoava öljyn hinta antaakin siihen kovan kannustimen.
Sitten siihen kaasuun. Oletteko tulleet ajatelleeksi miten se Euroopassa virtaa? Olette varmasti huomanneet viime päivinä miten suuria osuuksia siitä tulee Venäjältä, mutta oletteko katsoneet paljonko siitä päätyy Ukrainaan?
Gazprom ja Gas Transmission System Operator of Ukraine, Limited Liability Company ovat tehneet kovasti töitä saadakseen kaasun virtaamaan. Vaikka maat ovat sodassa, on kaasun kulku turvattu. Eikä puhuta aivan pienistä määristä. Gazpromin mukaan sopimukset vaativat 40 miljardin kuutiometrin kuljettamisen ukrainalaisyhtiön putkia pitkin tämän vuoden aikana. Kyse on niin suuresta määrästä, ettei ole ihme, että sotilaat molemmin puolin ovat pitäneet keskeiset kaasuputket turvassa.
EU:kin tasapainoilee nyt kaasun toimitusten kanssa. Erityisen tiukoille joutuu Italia, jonka kaasutoimitukset kulkevat Ukrainan kautta ja joka on niistä kovin riippuvainen. Toki Gazpromin kaasun virtaus jatkuu putkissa. Kaikkiaan Venäjän kaasu kattaa neljänneksen EU:n kaasunkulutuksesta ja putket kulkevat Ukrainan kautta.
Ukrainassa voi hetkellä millä hyvänsä käydä vahinko. Jompi kumpi armeija tekee virheen ja kaasuputki katkeaa. Sellainen tilanne muutuisi äkkiä isoksi ongelmaksi prinsessa Europalle. Tarvitaan vielä vuosia ennen kuin siirtymä pois fossiiliriippuvuudesta saadaan todella käyntiin, siihen asti on vain jotenkin tasapainoteltava epämukavassa tilanteessa.
Jos tästä sodasta on jotain hyvää odotettavissa, niin tämä voisi olla sellainen. Sekä taloudellinen että poliittinen kannustin ja molemmat vieläpä samaan suuntaan. Sellaista on kokeiltu viimeksi öljykriisin aikaan ja se toimi silloinkin. Tosin silloin juuri Neuvostoliiton kaasu oli merkittävässä roolissa tilanteen helpottamisessa. Nyt toivottavasti käännytään vahvasti uusiutuvien puoleen.
Muuten olen sitä mieltä, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli väärin ja sotatoimet on lopetettava.

Zeus kaappaamassa Europaa, mosaiikki työ noin 200 - 300 ekr. Byblos, kuva Wikipedia.