Julkisten palveluiden korjausvelka kasvaa

Postasin aikaisemmin Sote-uudistuksen epäonnistumisesta. Sain siihen liittyen paljon palautetta. Eräässä kommentissa pidettiin mahdottomana velan ottamista sote-palveluiden korjaamiseen. Olen kuitenkin eri mieltä.

Suomalainen yhteiskunta on onnistunut järjestämään verovaroilla rahoitetun sosiaalisen vakuutuksen koko väestölle. Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisen kansalaisen ei tarvitse jatkuvasti säästää ja varautua työttömyyteen, lasten koulutukseen, eläkkeelle jäämiseen, sairauksiin tai muihin vastoinkäymisiin. Monesti suomalaisilta unohtuu miten suuria nämä kustannukset voisivat olla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa, missä vastuu näistä on sysätty kansalaisten kannettavaksi, joudutaan ottamaan valtavia opintolainoja, maksamaan kalliita vakuutusmaksuja ja riskeeraamaan eläkevarat sijoituksissa.

Minusta järjestelmä, jossa yksilö joutuu kantamaan näin suuren vastuun asioista, joiden sujumiseen voi vain osin vaikuttaa on kohtuutonta. Voidaan kuvitella mitä esimerkiksi suomalaisten syntyvyydelle tekisi se, että synnytyslasku olisi satasten sijaan kymppitonneja tai moniko jatkaisi töissä käymistä 90-vuotiaaksi, mikäli pienestä palkasta pitäisi vielä laittaa sivuun eläkesäästötkin.

Tämä meidän mallimme on parempi. Se on myös enemmän kuin hintansa arvoinen. Se luo perusturvallisuuden, joka vaikuttaa perustavalla tavalla suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kun meillä nyt tällä hetkellä on tilanne, jossa terveydenhuollon menot ovat tarvetta isommat, olisi järkevää vaikka ottaa lainaa tämän hoitovelan korjaamiseen. Terveemmät kansalaiset tulevat kuitenkin pidemmällä aika välillä halvemmaksi, tuottavat enemmän ja saavat parempaa elämänlaatua. Sen sijaan riittämättömillä resursseilla toimiessa saadaan koko järjestelmä kaatumaan yksityisten syliin ja päästään kokeilemaan tuota Amerikan mallia.

Tähän asti on ollut mahdollista leikata ja kiristää ruuvia ja terveydenhuollon henkilöstö on joustanut ja venynyt. Nyt se on kuitenkin ajettu pisteeseen, jossa tämä ei enää onnistu. Sote-uudistus ei tarjonnut lisää rahoitusta, joten se ei tarjonnut toivottua ratkaisua. Rahan sijaan saatiin hallintohimmeli.

Sama koskeen tietenkin muitakin palveluita. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen toimimattomuus vaikuttaa lasten koko tulevaan elämään. Nämä näennäiset säästöt a tehostamiset eivät ole säästöjä vaan tulevaisuudelta leikkaamista. Se tulee monin verroin kalliimmaksi kuin valtionvelka. Joten kyllä. Velkaa kannattaisi ottaa, jotta palvelut saataisiin kestävälle pohjalle.

Keppiä on kokeiltu tarpeeksi ja pitkään. Nyt pitäisi tarjota myös palkkaa.