Tiina Sandberg
Jos hallitus ei rahoita, niin palkat ei nouse
Tänään hallitus on aloittanut kehysriihen. Se tarkoittaa, sitä että he keskustelevat siitä miten valtion menoja kohdennetaan ja onko kenties jotain paineita muuttaa rahoitusta vielä tälle vuodelle. Käytännössä he ratkaisevat nyt sen, onko hoitajien palkkoihin rahaa vai ei.
Et ehkä muista, mutta vuonna 2020 oli ihan samanlaiset fiilikset päällä kuin nytkin. Marinin hallitus kokoontui tekemään linjauksia taloudesta ja sen liikkumavarasta ja Tehy ja Super olivat neuvottelemassa uutta työehtosopimusta. Tuolloin vaatimus oli 1,8 % yleisen linjan päälle kymmenvuotisen palkkaohjelman toteuttamiseksi. Nyt tavoite on sama, mutta toteutusaikaa on lyhennetty viiteen vuoteen, joten vuotuinen korotus tavallisten inflaation vaikutusta kompensoivien korotusten päälle on 3,6 %.
2020 hallitus ilmoitti aivan samoin kuin nytkin, että se ei ole neuvotteluosapuoli, eikä halua sotkeutua työmarkkinaneuvotteluihin. Käytännössä se ei kuitenkaan voi tässä tapauksessa vetäytyä vastuusta. Hallitus päättää rahoituksen, josta hoitajien palkat maksetaan. Tänä vuonna se kulkee valtionavustusten kautta ja ensi vuonna sitten hyvinvointialueiden, mutta valtion rahaa se on yhtä kaikki.
Hallitus on siis vääjäämättä se, joka nyt neuvotteluissaan päättää laitetaanko hoitajien palkkaus ja työehdot kuntoon vai ei. Kyse ei ole päätöksestä, jonka se voisi sysätä muiden päättäjien harteille, vaan hallituksen on otettava asiaan kanta. Käytännössä ratkaistava asia. Viimeksi tätä vastuuta väistettiin piiloutumalla koronan taakse, nyt yritetään käyttää tekosyynä Ukrainan sotaa ja sen johdosta päätettyjä asehankintoja sekä F-35 hävittäjien vaatimaa rahoitusta.
Valtiontaloudessa voikin venkoilla menoerien kanssa ja tuntea hallitsevansa tilanteen jakaessaan niukkuutta tai vaikkapa uhkaillessaan pakottaa hoitajat lailla töihin. Tavallisten ihmisten arjessa hoitajat ja terveydenhuollon järjestäminen ylipäätään on valtavan paljon isompi asia kuin vain kirjaus budjettikirjaan. Kyse on elämästä ja kuolemasta. Ihmiset eivät saa Suomessa kuolla hoidonpuutteeseen tai sen viivästymisen takia siksi, ettei hallituksesta tunnu mukavalta lisätä valtionmenoja. Tässä kohtaa on kyse ihmishengistä ja hallitus joutuu nyt näyttämään miten paljon se niitä oikeasti arvostaa. Toivon todella, että kriisitietoisuus näkyy vihdoin myös terveydenhuollon suhteen. Rahat on nyt yksinkertaisesti löydyttävä.

Tässä oltiin 2018 osoittamassa mieltä varhaiskasvatuksen puolesta. Siinä on toinen ala, joka vaatii pikaisia toimenpiteitä!