Isketään oligarkkeihin!

Euroopan unionin asettamissa pakotteissa on se huono puoli, että ne osuvat kovaa myös tavallisiin venäläisiin. Tätä vaikutusta lienee helppo valtion virallisessa propagandassa sitten käyttää osoituksena siitä, miten kaltoin länsi venäläisiä kohtelee. Sama ongelmahan on aina talouspakotteiden kanssa. Oligarkkeihin keskittymällä sen sijaan olisi mahdollista asettua samalle puolelle tavan venäläisten kanssa Putinia ja hänen lähipiiriään vastaan.

En nyt tässä aio asettua vastustamaan kauppasaartoa, vaikka pidänkin niitä monella tapaa ongelmallisina. Niillä saatetaan tässä tapauksessa saada neuvotteluihin vauhtia, mikä on sotatilanteessa hyvä. Mitä nopeammin rauha syntyy, sitä useampi henki säästyy.

Silti on totta sekin, että Samarassa työpaikkansa menettävä tehdastyöläinen ihmettelee väistämättä samaa kuin suomalaiset Teboil-yrittäjät, eli sitä miten juuri hän on syypää sotaan. Eikä hän varsinaisesi olekaan. Sodat eivät koskaan ole tavallisten ihmisten aloittamia, vaikka he niistä joutuvatkin kärsimään ja uhraamaan henkensä. Juuri tämä satunnaisuus mahdollistaa tarttumisen ihmisten kokemaan epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen. Tuon tunteen voi helposti kääntää propagandalla haluttuun kohteeseen. Putin yrittää taatusti kaikin voimin kääntää sen itsestään länttä kohti: "Katsokaa mitä EU tekee teille!"

Minulla oli tällä viikolla mahdollisuus osallistua kansainväliseen keskusteluun, johon osallistui niin ukrainalaisia kuin venäläisiäkin sodan vastustajia. Puhe kääntyi myös niihin keinoihin, joilla venäläisten asenteisiin voitaisiin vaikuttaa niin, että he yhä laajemmin tuomisisivat tämän sodan. Ja tässä pääsemme nyt niihin oligarkkeihin.

Oligarkki tarkoittaa suurliikemiehiä, jotka Venäjällä ovat kahmineet käsiinsä suunnattomat omaisuudet. Tämän hetken raharikkaista suurin osa teki omaisuutensa Neuvostoliiton romahtaessa. He hyödynsivät täysimääräisesti tilaisuutensa kun tavalliset ihmiset joutuivat myymään heille annetut osakkeet ja muun omaisuuden usein pilkkahintaan selvitäkseen jokapäiväisistä haasteista. Muut köyhtyivät ja oligarkit hyötyivät. Putinin aikana omaisuudet ovat riippuneet erittäin paljon myös siitä, miten hyvissä väleissä rikkaat ovat olleet hallinnon kanssa.

Öljyliikemies Mihail Hodorkovski on esimerkki siitä, miten suosiosta pois joutuminen saattoi johtaa ongelmiin. Hallintoa vastaan asettuminen johti siihen, että Venäjän rikkain mies löysi itsensä vankilasta. Raha ei suojaa venäläisiä liikemiehiä, mutta se määrää heidän toimintaansa. Omaisuuden paino vetää heidät tiukasti Kremlin kylkeen.

Tavalliset venäläiset tietävät oligarkkien menneisyyden. He tietävät, että näiden omaisuus on todellakin heiltä pois ja he tietävät, että oligarkit käyttävät omaisuutta ja valtaa häikäilemättä omaksi edukseen. Siksi tavalliset venäläiset eivät tunne sääliä kun oligarkkien veneet, talot ja muu omaisuus takavarikoidaan. Itse asiassa se on yksi niistä harvoista asioista, jotka juuri nyt ilahduttavat heitä. Mitä kovempaa ja tarkemmin pakotteet kohdistuvat näihin miljardööreihin, sitä parempi.

Kohdistetaan siis pakotteita ja toimia edelleen tämän mukaan. Oligarkkeja voimme vihata yhdessä rajan molemmin puolin ja valtavien omaisuuserojen tasaaminen vaikuttaa myös positiivisesti venäläiseen yhteiskuntaan. Valta ja omaisuus kun kulkevat aina tässä nykyisessä järjestelmässämme käsi kädessä.

Kuvassa vasemmalta ylhäältä alkaen: Roman Abramovitš , Oleg Deripaska, Alisher Usmanov, Vladimir Potanin, Mikhail Prokhorov, Gennadi Timtšenko, Vagit Alekperov, Pjotor Aven and Arkadi Rotenberg. Kuva: Wikimedia