Facebook rakastaa Erdogania

Ai miten niin? No ovat molemmat samassa rintamassa vastustamassa PKK:ta ja Öcalania. Ainakin päätellen siitä, miten nopeasti virtuaalinen valvonta blokkasi uuden profiilikuvani ja rajoitti tilini toimintaa. Mutta toki ystävälliseen sävyyn. Eihän tässä sentään olla mitään ilkimyksiä.

Aivan ensin huomasin, että tililläni oli tapahtunut jotain kun salasanani, jota olen kyllä käyttänyt jo ihan luvattoman pitkään, piti vaihtaa. Perusteena oli epätyypillinen käyttäytyminen, jota epäiltiin useiden toimieni kohdalla. Facebook sitten tarjoili näitä esimerkkejä näytille ja minä kerroin jokaiseen, että kyllä se olin minä itse, joka näitä oli laittanut.

Seuraavalla kirjautumisella sain sitten vihdoin tietää rikoksestani. Toki ensin oli näitä varoituksia, jotta ymmärtäisin miten karmeaan rikokseen olin syyllistynyt.

Listattuna oli myös joukko asioita, joilla minua nyt käyttäjänä rangaistaan.

Ja mistä oli kyse? Se selvisi luonnollisesti vasta viimeisestä viestistä. Olin tosin jo aavistanut. Olin postannut tämän profiilikuvan ja vieläpä kahdesti kun ensimmäisellä kertaa kuva oli epätarkka, joten jouduin korjaamaan.

Näin päädyin Facebookin sortotoimien kohteeksi ja mitä ilmeisimmin sille listalle, jossa inspiroidutaan PKK:n toiminnasta.

Minua tämä lähinnä huvittaa. Ajatus siitä, että sometilin rajoittaminen saisi minut olemaan tukematta kurdeja tai vaatimatta Öcalanin vapauttamista on absurdi. Toisaalta tämä on äärimmäisen masentavaa, koska sama tapahtuu myös niille kurdiaktivisteille, joille kyse on oikeasti elämästä ja kuolemasta. Heidän kohdallaan tällainen mielivaltainen käytös tuntuu puhtaalta julmuudelta.

Ymmärrän, että Facebook toimii EU:n lainsäädännön pohjalta ja että EU on mielivaltaisesti päättänyt lisätä PKK:n terroristilistalleen, vaikka tämä määritelmä on toistuvasti osoitettu vääräksi ja perusteettomaksi eurooppalaisissa tuomioistuimissa. Silti kun muistelen millaista hypetystä tämäkin alusta sai esimerkiksi Arabikevään mielenosoitusten ja muiden kautta sananvapauden edistäjänä ja esitaistelijana, ei voi kuin miettiä sitä kenen sananvapautta suojellaan ja ennen kaikkea sitä mikä sen hinta on niille, joita tämän suojelun piiriin ei päästetä.