Asumisen outo yhtälö

Tänään aamulla Hesaria lukiessa pisti silmään artikkeli, jossa kerrottiin, että Helsinkiin rakennetaan asuntoja yli tarpeen ja että kaupunki kärsii muuttotappiosta. Piti ottaa toinenkin kulaus kahvia, sillä kumpikaan näistä ei itseasiassa pidä paikkaansa.

Ensimmäinen virhe on oletus siitä, että ihmiset haluaisivat ennen kaikkea ostaa itselleen asunnon Helsingistä. Se, että Helsinkiin valmistui 7 280 uutta asuntoa 2020 on tietenkin hyvä asia, mutta niistä vain 10 % oli Helsingin kaupungin, eli Hekan, edullisia vuokra-asuntoja. (Hekan 1,4 % vuokrankorotuksista kirjoitan toiden kerran.)

Helsingissä on kahtalaiset asuntomarkkinat. Ne joilla etsitään sijoitusasuntoja, sekä ne joilla etsitään edullisia asuntoja. Lähinnä vuokramarkkinoilta. Jälkimmäisestä etsii tälläkin hetkellä Hekasta yli 25 000 ihmistä. Eli ei heitä saisi majoitettua edes niin, että kaikki nämä "ylimääräiset" asunnot osoitettaisiin heidän käyttöönsä.

Helsingissä on siis edelleen pulaa edullisista asunnoista ja Hesarin huoli taisikin olla siitä, että asuntosijoittajien ansiot voisivat kääntyä laskuun jos markkinoille tulee liikaa keinotteluun soveltuvia asuntoja.

Ja sitten se muuttotappio. Se kumoutui jo itse jutussa. Helsingin väkiluku kasvoi yli 3000 ihmisellä. Tässäkin kyse oli siitä mitä laskettiin ja tavoite varmaankin yhteneväinen tuon asuntojen ylituotannon kanssa. Rakennuttajat mielellään säännöstelisivät tuotantoa, jotta hintataso pysyisi kohdallaan jatkossakin ja voitot taattuina. Keinotekoista on tämä asuntopula Helsingissä.