Ääni sähkökellossa
En pidä pelolla johtamista hyvänä ratkaisuna. Toisaalta on myös väärin väittää, ettei mitään hätää ole kun kaikki merkit viittaavat siihen, että talvella meiltä menee sähköt. Kaipaisin tiedotuslinjaan muutosta ja pontevampia toimia poikkeustilanteeseen varautumiseen.
Ensinnäkin meillä on joukko ihmisiä, joille sähkö on elämän ja kuoleman kysymys. Monen elämä on kiinni sähköllä toimivista laitteista ja apuvälineistä. Jos hengitys tai verenkierto pysähtyy, seuraa kuolema. Monella sairauden hoito voi hankaloitua vaarallisesti. Dialyysikin kestää tunteja ja on edellytys elämän jatkumiselle, vaikka sitä voi välillä siirtääkin.
En usko hetkeäkään, että kunnat olisivat tässä tilanteen tasalla ja olisivat alkaneet oma-aloitteisesti taata kaikille sähköä tarvitseville riittävät järjestelyt. Pikemminkin on todennäköistä, että näitä asioita joutuu anomaan ja taistelemaan oikeuksistaan. Se vie aikaa ja jos se aloitetaan vasta kun ensimmäisen sähkökatkon aika jo tiedetään, ihmisten henget vaarantuvat.
Useimmat meistä kyllä pärjäävät sen 2 tuntia ilman sähköä. Varsinkin kun todennäköisesti aikataulut saadaan tietää etukäteen. Mutta kaikki eivät pysty suunnittelemaan asioita. Mielenterveys tai toimintakyky haittaa suunnittelua. Hekin tarvitsisivat apua jo etukäteen.
Mutta eniten arveluttaa se, miten sähkökatkot isoissa kaupungeissa sujuvat. Kun sähköt katkeavat isosta ostoskeskuksesta parhaaseen shoppailuaikaan, miten taataan ettei kukaan jää jumiin hissiin tai panikoi pimeällä mega-marketin puutarhaosastolla. Ihmiset osaavat toimia sekä järkevästi että typerästi ja valitettavasti moni tulee valitsemaan jälkimmäisen. Onko varautuminen näihin tilanteisiin aloitettu?
Entä tuotanto ja työskentely ylipäätään? Miten työskentelyssä voi tai pitää huomioida sähkökatkot? Euroopassa keskustellaan jo siitä, että töitä alettaisiin tehdä öisin, koska se tasoittaisi sähköhuippuja. En ole kuullut, että meillä keskusteltaisiin siitä miten näissä tilanteissa toimitaan. Pidetäänkö toimistolla 2 tunnin ruokatunti kylmän mikroaterian äärellä ja jatketaan töitä tunti kauemmin, vai mitä tehdään? Mitä ay-liike aikoo sanoa kun näitä joustoja aletaan vaatia? Koko yhteiskuntamme on nyt riippuvainen sähköstä. Olemme osa Nord Poolia, eli niin sanottua Pohjoismaista sähköpörssiä. Nyt puhutaan Norjan ratkaisuista, mutta oletko tarkistanut mitkä maat ovat tässä mukana? Ne eivät ole Pohjoismaat. Nord Pool hallinnoi sähköpörssiä nimestään huolimatta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa, Itävallassa, Luxemburgissa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.
Monellako näistä on pullat hyvin sähköuunissa? Balteilla on akuutti sähköpula. Saksalla ei ole kaasua, eikä ydinvoimaa. Ranskan ydinvoimalat ovat korjattavina tai pysäytettyinä, koska lauhdevettä ei enää ole tai se on liian lämmintä. Briteillä on edelleen pasmat sekaisin Brexitin jäljiltä. Norjan, Ruotsin ja Suomen tilanne on suhteellisen vakaa, ainakin mikäli ihme tapahtuu ja Olkiluoto kolmonen saadaan toimimaan suunnilleen odotetusti. Mutta emme voi irtautua noista isoista maista, jotka tulevat ahmimaan sähköä rankoista säästötoimista huolimatta ja me olemme se maa, joka todennäköisimmin joutuu kohtaamaan kylmät säät. Edit: Tästä jäi pois pohdinta Norjan sähkörajoitteiden motiiveista. Toki kyse on kapitalismissa aina myös rahasta, mutta meidänkin olisi syytä miettiä miten estämme kaiken sähkön valumisen talvella Saksalle. Todennäköisesti Norjassa on pohdittu tätä ja tehty ihan oikeita johtopäätöksiä.
On eroa sillä, onko ulkolämpötila -5 vai -25 silloin kun sähkö loppuu.
Eli, voitaisiinko jo puhua vakavasti siitä mitä voimme vielä tehdä ennen kuin tulee se helmikuun tyyni pakkaspäivä?
Kiitokset kuvasta Samuelille!